Joliena

Siirry alas

Joliena

Viesti  Zulie lähetetty 20/3/2014, 17:13

Virallinen nimi: Joliena
Kutsumanimi: Jolie, Joli
Syntynyt, ikä: Kamariassa, 6v
Säkäkorkeus: 160cm
Sukupuoli: Tamma
Merkit: Läsi

Lauma: Omada
Asema: Laumalainen
Pelaaja: Zulie

KUVA

Ulkonäkö
Jolienan karvapeite on päästä tummanruskea, joka kuitenkin vaalenee alemmas kehoa mentäessä lähes harmaaksi. Muuten tamma on jaloistaan, ja jouhistaan valkea. Jouhet tammalla ovat pitkät, paksut ja laineikkaat. Tamma on loppujen lopuksi aika soma ilmestys ja rakenne vastaa aika paljon ratsutyyppisen suomenhevosen rakennetta, tosin jokaisessa jalassa neidolla on pitkät valkoiset vuohiskarvat, ja itse väritystä ei ole tavattavissa suomenhevosilla.

Silmät Jolilla on vaaleansiniset ja monesti niitä katsoessa tamma näyttää hivenen jopa surulliselta, vaikkei sitä olisikaan. Hännässä neitokaisella on hieno kulta-hopeinen koru, josta roikkuu neljä eriväristä kiveä. Oikealla puolella silmän ympärillä tammalla on pienesti kirkkaan virheää ja siitä jatkuu kaulassa pienempiä soikioita aivan harjamarron vierestä alaspäin. Tammalla on myös valkoinen sarvi keskellä otsaansa. Se ei ole kovin iso, mutta ei aivan pienikään.


Luonne

Joli on yksi positiivisuuden perikuva. Se yrittää aina olla iloinen ja samalla piristää myös muita, vaikka se olisi kuinka työläs urakka tahansa. Monesti vain tamman itsevarmuus ja iloisuus tarttuu muihinkin hänen seurassaan, vaikka elämässä olisi mennyt kuinka huonosti tahansa. Sillä Joliena osaa olla iloinen "nätisti", eikä toteuta tätä  kikattelemalla ja hyppimällä onnellisena ympäriinsä. Tamma on kuitenkin järkevä, mutta ei pidä yhtään surullisena olemisesta, sillä tietää että tunne on mitä kamalin, eikä halua myöskään muiden kokevan samaa.

Onnellisen näköisen kaunottaren sisällä Joli on pirstoutunut lähes palasiksi nuorena kokemansa 'tragediansa' takia. Välillä tamma voi yksinään vain huuhtoutua tunteidensa vietäviksi ja itkeä perheensä menestystä. Oli se nuorelle varsalle silloin kuitenkin aika kova pala purtavaksi ja kun sitä suurta surun tunnetta oli peitellyt pienestä asti, niin koko tunne vain voimistui välillä liian suureksi taakaksi ja tamma niin sanotusti repeää liitoksistaan. Surun tunne on tehnyt hyvin pahaa tamman sisällä ja nykyäänkin kaiken iloisuuden näkeminen saa sen hieman surulliseksi, vaikka onkin onnellinen muiden puolesta, ja vielä aidosti.

Joliena on hyvin ystävällinen muita kohtaan ja antaa varmasti monelle hyvän kuvan itsestään. Tamma tuntuu säteilevän varmuutta, vahvuutta ja hyvyyttä, sillä loppujen lopuksi sitä Jolie onkin. Se haluaa pitää kaikki turvassa, uhrautuen jopa itsekin muiden puolesta tarvittaessa. Niin uskollinen hän on Kylälle, eikä mikään tulisi sitä muuttamaan, mutta jaksaako neitokainen pitää menneisyyden haamut yhä sisällään, vai tuleeko hänestä suuren taakan takia vielä hermoraunio?



Menneisyys

Joliena syntyi Kamariassa isänsä Kaijhoksen ja emänsä Tarielan luokse, jotka kasvattivat tamman itsenäiseksi ja vahvaksi jo pienestä pitäen. Piti oppia selviytymään Kamarian joskus haastavissakin olosuhteissa ihan yksinkin, sillä aina ei välttämättä olisi tarjolla toisen tukea ja pitäisi selvitä yksin. Kaikesta huolimatta tamma piti kaikkea positiivisesti vain uutena haasteena elämässään, ja hyväksyi niin myötä- ja vastoinkäymiset kunnialla.

Muutaman vuoden vanhana Jolienan perhe jakaantui kahtia, Kaijhoksen lähdettyä muiden kanssa Demonin perään oria ei enää koskaan näkynyt. Kukaan ei ajatellut hänen kuolleen, ainoastaan kadonneen kuin tuhka tuuleen. Varsan emä oli huolissaan kumppanistaan ja lähti varsansa pyynnöistä huolimatta myöhemmin etsimään Kaijhosta, eikä häntäkään ole näkynyt sittemmin. Tarielan epäiltiin jo saaneen surmansa pienen etsintäpartion myötä, mutta Kaijhoksen kohtalo mietityttää yhä. Oliko toinen kenties livistänyt pois Demonin jahdista muille seuduille ja eli jossain yhä?

Luultavaksi orvoksi jäänyt Joliena piti surulliset tunteet sisällään hyvinkin tiukasti, eikä näyttänyt näitä tunteita koskaan muille. Ne tunteet joskus satuttivat tammaa hyvinkin paljon henkisesti, mutta ulkoisesti nuorukainen näytti hyvinvoivalta ja iloiselta.

Vuodet vierivät ilman sen kummepia tapahtumia ja nykyään tamma yhä miettii isänsä kohtaloa. Hänen tekisi niin mieli lähteä etsimään häntä. Kuitenkin vahvaksi kasvanut tamma pitää laumassa oloaan ja siihen kuuluvuuttaan velvollisuutenaan ja ajatukset lähdöstä ovat jääneet ainoastaan haaveeksi.
avatar
Zulie
Ryömijä

Viestien lukumäärä : 23
Join date : 20.03.2014

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa