Akilles

Nimi: Akilles
Kutsumanimi: Ei hyväksy muita nimiä

Rotu: ei tiedossa
Ikä: 10v.
Väri: musta
Sukupuoli: ori
Säkäkorkeus: 172cm

Lauma: Omoda
Asema laumassa: Rajavartija (eteläinen puoli)


Tätä kaveria voisi kuvailla muutamalla sanalla. Itsekäs, ylimielinen ja rohkea. Puhetapa sillä on lyhyt ja ytimekäs, eikä se sano yhtään ylimääräisiä sanoja. Päivästä toiseen se seisoo paikoillaan kylän eteläpuolen aidan vieressä, missä on aukko. Siinä seisoessaan, hänen päänsä vain kääntyy suuntaan jos toiseen ja vaihtaa asentoa. Liekö siksi, että hänellä ei ole läheisiä, eikä perhettä.

Hän on uskollinen Johtajaa kohtaan ja sitä enemmän puolustaa kylää kaikelta vaaralta. Läheisten puuttuminen tekee tästä orista uhkarohkean, sellaisen että voisi menettää henkensä kylän puolesta. Toistaiseksi hän on onnistunut pysymään hengissä.
Akilles on kovakuorinen, mutta hänen kanssaan keskustelu ei tuota ongelmia. Hän vastaa, mutta ei jää jaarittelemaan. Hänen kovakuorisuutensa lisäksi, siitä paistaa ylimielisyys ja aivan kuin jokaisen pitäisi kunnioittaa hänen rohkeuttaan rajavartijana. Akilles on johtajatyyppiä, jonka vuoksi janoaa yhtä suuresti kuin moni muukin johtajan paikkaa, mutta monesti on puhuttu, että hänen liiallinen ylimielisyys vielä tappaisi kaikki, jos hän pääsisi johtajaksi.

Vaikka ori useinkin seisoo paikoillaan aamusta iltaan, päivästä toiseen lähtee se ilomielin myös pois kylästä syömään sekä juomaan. Hän luottaa omiin vaistoihinsa ja uskoo, että kylä pärjää ilman häntä siksi aikaa kun on täytettävä omat tarpeensa. Onneksi kylässä on muitakin vartijoita, joihin tämä luottaa täysin rinnoin.


Pääväriltään ori on yksivärinen, musta. Kaviot ovat peitinkarvaa hieman tummemmat. Akilleksen otsasta kasvaa kaksi eteenpäin olevaa vaaleaa sarvea, joista vasen on katkennut. Silmien väri on myrkyn vihreä. Akillesta koristelee turkoosin väriset pallot. Palloja esiintyy eri kokoisina kasvoissa. Silmän ympärillä on myös hieman pidempi, turpaan päin valuva merkki. Pallot jatkuvat silmäkulmasta lainehtien kaulaa pitkin suurentuen kylkiin. Kyljistä pallot jatkuvat lainehtien kohti häntää ja pallojen koko pienenee kokoajan. Harja ja hännän päässä oleva tupsu on valkea.

Rakenteeltaan se on jykevä, mutta sulavalinjainen. Pää on kulmikas, kovera ja pitkä. Silmät sillä on pienet, kuin hukkuen sen päähän. Korvat ovat kapeat ja sopusuhtaisen kokoiset. Kaula on paksu, jykevä ja kaulan ja niskan liittymä on jyrkkä. Ori pitää päätään korkealla.
Rinta on jykevä, hyvin ulospäin työntynyt. Etujalat ovat lyhyet, kapeat, lihaksikkaat ja tukevat. Takajalat ovat etijalkoja paksummat ja tuuheat vuohiskarvat.
Akilles muistuttaisi eniten hevosrodussa friisiläistä. Pitkä selkä, korkalle kiinnittynyt kaula, lyhyet etujalat ja muuten voimakas, näyttävä olemus.

Akilles liikkuu tomerasti, eikä laahusta. Hän on nopeatempoinen, eikä halua kuluttaa yhtään ylimääräistä aikaa laahustaen eteenpäin. Se nostaa jalkojaan korkealle liikkuessaan eri askellajeissa, kantaen aina päätään korkealla. Lihakset aina hyvin jännittyneinä, että ei ihme, jos orilla on lihassärkyä.

Akilles syntyi Kamarian kylään kaikella rakkaudella ja huolenpidolla. Varsa-aikoina hän oli hyvin onnellinen, leikkisä ja puhekin tuntui luistavan kuin itsesään. Yleensä kaikki kylän orit joutuivat taisteluun ja vaarallisiin tehtäviin, tammoja ei päästetty rintamalle, koska heidän tehtävänään oli lisääntyä ja tuottaa laumaan uusia jäseniä. Akilleksenkin kohtalo tulisi olemaan julma.

Vuodet vierähti ja kaikki tuntui olevan niin ihanaa eikä elämistä voinut mikään estää. Hän kuitenkin tiesi, että oma isänsä joutui pian lähtemään pienessä ryhmässä etsimään Demonia käsiinsä. Samaan aikaan aika monenkin perheen isä joutui tuohon julmaan jo valmiiksi arvattavaan kohtaloon. Niin sinne se meni, hänen isänsä, selvään kuolemaan.
Isä ei koskaan palannut sinä päivänä takaisin. Yksi perheenjäsenistä oli jo poissa. Orin äiti suri menetystä, mutta elämän täytyi jatkua ja Issyanen oli etsittävä kylästä uusi ori. Eihän Akilles sitä voinut hyväksyä ja hänen luottamuksensa äitiinsä loppui. Kuka saattoi vain tuosta vaan unohtaa rakkaansa ja hankkia uuden ja tehdä vielä jälkikasvua. Suutuspäissään musta lähti rajojen ulkopuolelle.

Suutuspäissään se lähti minne jalat sitä veivät. Hetken aikaa kulkiessaan se kuuli hänen nimeään kutsuttavan. Se kuului selkeästi metsän suunnasta ja yhä koukuttavasti se kutsui tätä nuorta poikaa luokseen. Ennen kuin mitään kamalaa ehti tapahtumaan, hän huomasi kuinka metsän uumenista tuli jos muutama kätyri. Liskoja, siksi heitä kutsuttiin. He lähtivät irvistäen Akillesta kohti ja tämä otti jalat alle ja juoksi niin lujaa kylään takaisin kuin mahdollista. Onneksi ne pysähtyivät muutaman metrin päähän kylästä.

Niiden kanssa ei pelleilty, mutta aivan kuin tämä nuori olisi kerännyt rohkeutta ja halunnut itselleen päämäärän. Ryhtyä suojelemaan laumaa, koko kylää. Tuumasta toimeen, mutta hän oli silloin vielä liian nuori astuakseen virkaan. Vuosia odotellen, hän janosi mitä enemmän vartijan paikkaa ja muuttui siinä samassa kylmäksi, puhekyvyttömäksi, itsekkääksi omaksi itsekseen.


Lopanda - Kunnioittaa isäänsä. Hän kuoli tehdessään kylälle tärkeää tehtävää ja se on suurinta mitä kukaan voi ikinä täällä antaa. Akilles haluaa ottaa yhtä rohkean asenteen kuin isällään aikoinaan.

Issyane - Halveksuu eikä hyväksy elämäänsä. Isän kuoltua, tämä vain etsi uuden orin vierellensä turvaa antamaan ja aikoo hankkia jälkikasvua. Akilles ei hyväksy tulevia jälkeläisiä äidiltään velipuoliksi tai miksikään. Hänen äitinsä ei kuulu tämän elämään.

Baltimos - Kouluttaja. Tämä vanha ori antoi Akillekselle virkapaikan ja tämä jää kunnioittamaan edesmennyttä oria. Hän voi vain kiittää tätä hyvästä koulutuksesta, tiedoista ja virkapaikasta.


Vihdoin kun vuodet olivat vierineet sen verran eteenpäin, että hän oli kehittynyt omana itsenään ja vihdoin valmis astumaan virkaan. Hänelle virka-asioista opetti jo edesmennyt rajavartija, Baltimos. Hän kertoi kaiken ja antoi ohjeita. Baltimos kuoli vanuuteen, mutta antoi sitä ennen Akillekselle velvollisuuden, luottamuksen, täyden tahdonvoiman puolustaa kylää ja sen asukkaita. Lisäksi, hän saisi hyväksyä uusia rajavartijoita, kouluttaa heistä päteviä.

Sinä aikana kun Baltimos opetti Akillesta, he kävivät johtajan luona. Mitä siellä tehtiin, niin kerrottiin johtajalle että Akilles astuisi virkaan ja pitäisi täst edes huolta laumojen rajasta. Baltimos on kuollut, Akilles rajavartija, mutta ajatus vielä suuremmasta paikasta oli johtajan paikka ja sinne hän halusi. Kuin jano, mitä ei pystytty tyydyttämään.  


Isä: Lopanda
Emä: Issyane

Tavannut: Slavomir, Baltimos, Bemossed [Tuikku], Reve Afoel [Wohweli]


Sattumusten summa, 15. Maaliskuu 2014


Pelaaja: Mwjan
Hahmon hyväksynyt Mwjan itse
- Hahmon menneisyydessä mainitut nimet, kuten Baltimos, Issyane sekä Lopanda ovat NPC-hahmoja.
- Akilleksen häntä ei ole yksinoikeutettu ja häntää voi nähdä muillakin laumalaisilla.


Hahmon kuvagalleria, niin omasta käsialasta kuin muidenkin.