Karō

Rakenteeltaan Karō on hoikka. Sen kaula on pitkähkö ja runko hyvin kevytrakenteinen. Kevytrakenteisuus ei kuitenkaan tarkoita että Karō olisi kuin särkyvä lasihevonen; oriin solakasta kehosta löytyy piilolihasta. Karōn syvän sinisissä silmissä on rauhallinen katse joita kehystävät valkoiset ripset ja tummempi alue päässä silmien ympärillä. Oriin pää on muodoltaan siro ja turpa on pienehkö. Kaviot ovat hiekanharmaat ja terävät.

Karōn harjas on myrskyisä; se on kihara ja käkkärällä, paikoitellen rastoittunut ja solmussa. Haperoa ja luonnostaan kiharaa harjasta on vaikea pitää takkuuntumatta. Sama ilmiö koskee oriin tuuheaa häntää. Väritykseltään Karō on kimo ilman minkäänlaisia merkkejä päätä lukuun ottamatta. Oriin turpa on täyteläisen tummanruskea, josta se vaalenee korvia kohden mennessä olemattomiin. Turvassa on kolme valkoista ympyrää jotka pienenevät turvasta poispäin mennessä. Lisäksi  Karōn kummankin silmän alla on viisi erikokoista valkoista raitaa. Karvapeite on ohutta ja silkkisen pehmeää kädellä koitettaessa. Se torjuukin likaa aika hyvin mutta Karōn täytyy silti nähdä vaivaa pitääkseen itsensä valkoisena. Pidempää karvaa esiintyy kyynärpäissä ja vuohisissa.

Jokaisessa jalassa on kaksi sarvea vuohisen kohdalla, takajaloissa pienemmät kuin etusissa. Ne toimivat ikään kuin sorkkaeläinten sarvet, erityisen kovan iskun saadessaan ne lähtevät irti ja ajanmittaan kasvavat takaisin. Näin ollen sarvet eivät vahingoita oritta itseään jos ne joskus sattuisivat jäämään jonnekin kiinni. Jalkojen sarvien lisäksi Karōlla on päässään neljä sarvea, jotka kulkevat samassa linjassa korvien kanssa eli pystysuoraan ylöspäin. Uloimmat sarvet ovat hieman pienemmät.
Muuta korustoa oriilla ei ole kuin yksi ohuen ohut mutta pitkä helminauha. Nauha on erittäin kestävää ja siinä on sinisiä, eri kokoisia ja näköisiä helmiä epäsäännöllisin välein. Nauha on juuttunut sarviin ja risteilee niissä, lisäksi se on kietoutunut harjan takkuihin eikä sitä saisi pois muuten kuin leikkaamalla koko harjan pois.


Fyysisiltä ominaisuuksiltaan Karōn valttikortti piilee oriin jaloissa, jotka ovat pitkät ja vahvat. Niiden avulla Karō kykenee taittamaan pitempiäkin matkoja lyhyessä ajassa, sillä oriin kestävyys on loistoluokkaa mitä juoksemiseen tulee. Karōn heikkouksiin liittyy erittäin huono kivunsietokyky eivätkä oriin tappelutaidot ole kovin kehuttavat.
Karōsta saa ensitapaamisella usein rennon ja hyväntuulisen vaikutelman. Orii on melko puhelias tuntemattomienkin seurassa ja pitää siitä että saa tutustua uusiin lajitovereihinsa. Karō on se  joka sopeutuu muiden rosoisiin pinnanmuotoihin; orii on myötäilevä vastapuolen ja tilanteen mukaan koettaen löytää tien yhteiseen säveleen.  Avuliaisuus ja suvaitsevaisuus ovat suuri osa Karōn pääluonteenpiirteistä.

Muita Karō saattaa nyt vain ärsyttää syystä tai toisesta omalla olemisellaan. Usein syy tähän on ettei  Karō  ole tarpeeksi "orimainen" tai muuta vastaavaa. On sanomattakin selvää ja Karō tiedostaa asian itsekin ettei ole useimpien ihannekäsityksien mukainen mutta hänen ajatusmaailmaansa kuuluu hyväksyä kaikki sellaisina kuin he ovat ja toivoo vastapuolelta samanlaista käytöstä.  Missään nimessä riidanhakuinen Karō ei ole ja mikäli hyvät sanat eivät näytä tepsivän tuo luikertelee nopeasti pois paikalta sillä kahakointi ei ole Karōn vahvuus ja orii tietää sen varsin hyvin itsekin. Ei kuitenkaan kannata olettaa että Karō on hyväntahtoinen hölmö joka kuuntelee solvauksia ja uhitteluja maailman tappiin asti sillä orii omistaa terävän kielen sille päälle sattuessaan.

Huolimatta siitä että Karō on tuttavallista tyyppiä, hän ei ole ystävistään riippuvainen vaan melko itsenäinen sielu ja tulee hyvin toimeen omissa oloissaan. Karōn menneisyyden johdosta oriilla on vahva kiinnostus parantajan töihin. Varsinkin yksin ollessaan orii alkaa pohtia kaikkea syvällistä ja merkityksellistä. Yksi hänen suurista kiinnostuksen kohteistaan ovat taivaankappaleet, erityisesti kuu ja tähdet sekä niiden toiminta; voisiko niillä olla vaikutusta esimerkiksi parantajan työssä? Entäpä elämänlähde? Muita syvällisyyksiä Karō ei sen sijaan ole pohtinut, kuten kumppanin hankkimista. Orii ei koskaan ole tuntenut olleensa erityisen kiintynyt keneenkään eikä tunne ymmärtävänsä sanan "rakkaus" -käsitystä.
Eräänä täyden kuun yönä vitivalkoinen ja hontelo orivarsa sai alkunsa Omadan laumassa. Varsan emä menehtyi kuitenkin pian synnytyksen jälkeen eikä Karōlla ole hänestä juurikaan muistikuvia. Isästä ei ollut tietoa, hänen epäiltiin kuolleen sodassa demoneja vastaan. Orivarsalla sattui käymään tuuri, sillä eräs lauman tammoista oli juuri menettänyt vastasyntyneensä joka oli ollut liian heikko elääkseen, ehkä sisäsiittoisuuden aiheuttamien ongelmien takia. Varsansa menettänyt tamma, nimeltään Talaria, suostui ottamaan orvoksi jääneen orivarsan hoiviinsa.

Aikaa kului, ja Karō varttui hieman. Hänelle oli kerrottu aina, ettei Talaria ollut orivarsan oikea emä. Kuullessaan asiaa niin pienestä pitäen Karō ei osannut järkyttyä, eikä niin nuori ollessaan osannut käsitellä asiaa sen kummemmin. Hän eli, hengitti ja voi hyvin Talarian kanssa joka oli kerrassaan täydellinen sijaisäiti Karōlle. Tamma piti varsaa kuin omaansa eikä kukaan olisi uskonut Talariaa sijaisäidiksi ellei asiaa olisi lauman piirissä hyvin tiedetty. Talaria oli hyväntahtoinen, hieman pullukka tamma jolla oli laumassa parantajan asema. Noin puolen vuoden iässä Karō pääsi ensimmäistä kertaa mukaan parantajien kokoontuessa reissulle hakemaan lääkekasveja kylän ulkopuolelta. Noille retkille Karō lähti mukaan joka kerta siitä edespäin auttaakseen vanhempia ja huonokuntoisempia parantajia etsimään aineksia.

Varttuessaan Karō ei ollut koskaan kiinnostunut sotimisesta, toisin kuin useat muut ikäisensä. Vaikka orien asema oli jo muuttunut, jotkut saattoivat katsella ynseästi Karōn suuntaan tämän jäädessä muurien sisäpuolelle. Sen sijaan hän auttoi Talariaa tuon parannuspuuhissa kun haavoittuneet palasivat kylään, viimeistään silloin Karō saattoi saada kiitollisen katseen osakseen. Asia ei ole oriitta kuitenkaan haitannut ja hänellä on tarpeeksi paljon hyviä perusteita tehdessään vastoin valtavirtaa.

Nykyisin Talaria on jo vanha tamma jonka kunto on alkanut huonontua. Karō on yhä hyvin läheinen hänen kanssaan vaikka elääkin Omadan keskuudessa jo paljon itsenäisemmin. Karō on sydänjuuriaan myöten kiitollinen Talarialle, sillä ilman tammaa hän ei luultavasti olisi elossa. Kuten useita muitakin, Karōtakin on alkanut kiehtoa elämän lähteen löytäminen vaikkei se aiemmin juuri oriitta kiinnostanutkaan. Hän ei ole lähteestä kiinnostunut niinkään itsensä takia vaan tahtoisi löytää sen Talarian vuoksi; Karo tuntee olevansa kiitollisuuden velassa tammalle. Lisäksi elämänlähteen löytyminen voisi auttaa parantajan työssä.